4mobile.net - sisältöä WAP- ja PDA-selaimille, WAP- ja GPRS-tietoa

4mobile.net (etusivu)
4mobile.net/pda (PDA-linkit)
4mobile.net/wap/ (WAP-selaimille).

Tietoa wapista, sen käyttöönotosta, GPRS:stä, XHTML:stä ja muusta taskuinternetistä

GPRS- ja WAP-asetukset, yhteyspalvelut; hinnat #

Maksuttomia WAP-palveluja? Tietoa wapista ja sen käyttöönotosta

WAP (Wireless Application Protocol) tarkoittaa mahdollisuutta Internetin tai intranetin hyödyntämiseen matkapuhelimessa. Matkapuhelinoperaattorit ovat toistaiseksi markkinoineet lähinnä omia maksullisia intranet-palvelujaan, kun taas matkapuhelinvalmistajat markkinoivat wappia Internetin hyödyntämiseen. Mm. tällaiset ristiriidat ovat omiaan sekoittamaan kuluttajien käsityksiä wapin avulla saatavasta sisällöstä ja sen hinnoittelusta. Esimerkiksi käyvät seuraavat, 18.9.03 lainatut tekstit:

Sonera: "Sonera IN -asiakkaana pääset käyttämään monia wap-palveluita Soneran oman wap-valikon kautta (wap.sonera.net)". Lähde
Toisaalta painotetaan Internetin, eikä intranetin sisällön hyödyntämistä:
"WAP (Wireless Application Protocol) mahdollistaa matkapuhelimen käyttäjän saamaan yhteyden internetissä olevaan informaatioon ja palveluihin" Lähde

Nokian sivut: "WAP:ista on tullut lyhyessä ajassa vakiintunut, avoin standardi, joka välittää Internetin kaikkialle ajasta ja paikasta riippumatta. Internetin sisältö ja edistykselliset palvelut ovat nyt yhä paremmin saatavilla langattomien verkkojen kautta mihin tahansa langattomaan laitteeseen". http://www.nokia.fi/puhelimet/teknologiat/wap/faq.html

Operaattorit ovat siis yrittäneet markkinoida intranet-wappiansa Internetinä, jonka on tehnyt suosituksi juuri maksuttomuus ja avoimuus. Intranet-wapin kautta on teknisesti helposti mahdollista laskuttaa web-tyyppisestä sisällöstä. WWW:stä tällainen mahdollisuus puuttuu. Ikävä kyllä operaattorit sokaistuivat tästä mahdollisuudesta niin, että maksullisten WAP-palvelujen hinnat olivat pitkään varsin korkealla. Nykyään (10/2004) tilanne on roimasti paranemaan päin.

Operaattorien WAP-intranet muistuttaa osittain 1960-luvulla alkunsa saanutta Project Xanadua, joka tähtää julkaisujärjestelmään, jossa verkkosisällön tuottaja saisi palkkion. Toisaalta myös Euroopan valtausta yrittävä iMode:kin on vastaavanlainen palvelu, joka on ainakin Japanissa tuonut NTT-DoCoMo:lle ja joillekin ulkopuolisille sisällöntuottajille paljon tuloja, mutta ei suinkaan kaikille: "You do not need to be a DoCoMo official site partner to operate a successful imode site, and not all DoCoMo official sites are commercially successful!". Lähde: The unofficial independent imode FAQ
Suomalaiset operaattorit avasivat pääsyn omista WAP-intraneteistään julkisen Internetin WAP-sivuille parisen vuotta sitten. Parin vuoden aikana on ollut muutenkin nähtävissä operaattorien laskeutuvan hitaasti maan pinnalle WAP-intranet -sisällön tuotto-odotusten suhteen.

Nykyään on olemassa kaksi erilaista wapin julkaisumuotoa: WAP 1.* ja WAP 2.0. Ensimmäisen polven WAP-sivut tehdään WML-kielellä (Wireless Markup Language). Toisen polven WAP-sivut tehdään XHTML (Extensible Hyper Text Markup Language) -kielellä, joka on enemmän sukua WWW:ssä käytetylle HTML-kielelle kuin WML. Ensimmäisen polven WAP-selaimella ei voi lukea XHTML-sivuja, toisen polven selaimella voi sen sijaan lukea WML-sivuja. Käytännöllisesti katsoen kaikilla WWW-selaimilla voi lukea XHTML-sivuja, mutta vain harvat WWW-selaimet osaavat lukea WML-sivuja.

WAP 2.0:n markkinointinimi kännyköissä on XHTML, jolla viitataan tarkemmin XHTML Mobile Profileen (XHTML MP). XHTML MP on matkapuhelinvalmistajien määrittelemä kännyköihin optimoitu versio XHTML Basic merkkauskielestä. XHTML MP:n mukaan tehdyt sivut vaativat kännyköiltä vähemmän resursseja kuin "monimutkaisemmat" HTML:n ja XHTML:n versiot. XHTML MP on siis XHTML Basic:n versio, johon on lisätty "käsikäyttöä" helpottavia ominaisuuksia. Myös XHTML Basic:n mukaan tehdyt sivut ovat luettavissa matkapuhelimien XHTML MP-selaimilla, edellyttäen että sivun koko kilotavuissa ei ole puhelimelle liian suuri. Lisää XHTML:stä matkapuhelimissa, ks. Forum Nokia XHTML FAQ ja W3C HyperText Markup Language Home Page.

WAP 1.* version WAP-matkapuhelimia on markkinoilla valta-osa, tällä hetkellä (10.10.04) todennäköisesti yli 70 %. Koska vielä ei ole juuri saatavissa XHTML MP:n tai XHTML Basic:n mukaista sisältöä, hakkaavat vanhemman polven WAP 1.* sivut käytettävyydessään HTML sivuista XHTML-muotoon muunnetut sivut yleensä mennen tullen. Toki esimerkiksi sopivan pitkät tekstidokumentit ovat XHTML-sivuilta nopeampia lukea. Matkapuhelimiin saatavan XHTML-sisällön puute voi aiheuttaa uuden flopin "mobiilin Internetin" saralla. Normaali käyttäjä ei välttämättä ymmärrä, ettei XHTML-selaimia ole suunnattu HTML:stä XHTML:ään muunnettujen sivujen lukemiseen. Muunnettujen sivujen käyttäminen on usein varsin vaivalloista. Operaattorit tarjonnevat muunnoksia suuremman liikevaihdon toivossa - WAP 1.* tiedonsiirron aiheuttama liikevaihto kun jää varsin pieneksi ja lisääntyessään uhkaisi varmasti tekstiviesteistä saatavaa tuloa. Voi siis käydä niin, että vasta kunnollisten HTML-selaimien yleistyessä mobiili Internet tulee olemaan arkipäivää. Toivottavasti käy kuitenkin niin, että HTML-XHTML muuntimet saavat aikaan WWW-sisällön tuottajien aikaisemman heräämisen saavutettavamman sisällön suhteen. Tällaisen sisällön kysynnän nousu hyödyttäisi myös ihmisiä, jotka ovat rajoittuneita käyttämään Internetiä keskivertoihmisille suunnatuilla laitteilla ja ohjelmilla.

Joihinkin kännyköihin on jo toki saatavilla varsin kattavia HTML/WWW-selaimia, mutta ongelmaksi muodostuu sellaisen sisällön puute, joka on helposti tai ylipäätään ollenkaan käytettävissä laitteissa, joissa on rajalliset resurssit. Usein myös yleiset käytettävyysongelmat saattavat estää WWW-selailun kännyköillä, vaikka esim. sivun koko olisikin kilotavuissa mitattuna pieni.

Jotta WWW-sisältö saataisiin paremmin pieniin laiteympäristöihin sopivaksi, ehdottaa Jakob Nielsen mm. seuraavia keinoja:

"To cater to mobile devices, websites and services should offer

Lähde: Jacob Nielsen, Mobile Devices: One Generation From Useful

W3C:n (World Wide Web Consortium) aloitteen "Device Independence" - "Access to a Unified Web from Any Device in Any Context by Anyone" tavoitteet kuulostavat hienoilta, mutta mennee vielä monta vuotta ennekuin on olemassa tarpeeksi suuri massa "kännykkäselaajia", jotka vaativat saavutettavia www-sivuja.

WAP-gateway on kännykän WAP-selaimen ja Internetin välissä sijaitseva "porttikäytävä", joka tekee tarvittaessa muunnoksia, ennen kuin sivu lähetetään matkapuhelimen selaimeen. Matkapuhelinoperaattorit käyttävät yleisesti WAP-gateway:ssä lisämuuntimia, joilla WWW:n HTML-sisältö muutetaan XHTML-muotoon, joten myös tavallinen weppi on XHTML-selaimien ulottuvilla. Aikaisemmin mainituista käytettävyysongelmista johtuen saattavat nämä muunnokset kuitenkin olla käyttökelvottomia, kun taas joissain tapauksissa niillä muunnetut sivut voivat olla paremmin käytettävissä kuin kännyköiden HTML-selaimilla. Osa matkapuhelimien XHTML-selaimista osaa ilmeisesti lukea HTML-sivuja ilman muunnoksiakin.

WAP-sivut ovat siis WAP-kännykällä luettavia Internetsivuja. Voidaan myös sanoa, että WAP-sivut ovat WAP-kännyköille tehtyjä WWW-sivuja. Useimmilla WWW-selaimilla ei kuitenkaan voi lukea ensimmäisen polven WAP-sivuja, joten WML-sivuja ei voitane sanoa WWW-sivuiksi, vaikka nekin siirretään WAP-gatewaylle HTTP-protokollan avulla. HTTP-protokolla on käytössä WWW:ssä HTML-sivujen siirrossa. XHTML MP -sivut ovat kuitenkin luettavissa WWW-selaimilla, joten WAP 2.0 olisi tässä suhteessa hieman harhaanjohtava nimitys XHTML MP -sivuille. Toinen syy miksi XHTML-nimeä halutaan käyttää WAP 2.0:n sijaan lienee se, että kirjainyhdistelmällä "WAP" on vieläkin varsin huono kaiku.

Maksuttomat WAP-palvelut?

Maksuttomien WAP-palveluiden/sivujen lukeminen maksaa yhteyden käytöstä syntyvien kustannusten verran. Aivan samoin muukin Internetin käyttö, esimerkiksi sähköposti ja WWW-surffailu, maksaa. Joku taho aina maksaa käytetyn yhteyden kustannukset. WAP-sivujen lukeminen ilman GPRS (General Packet Radio Service) -puhelinta ja -palvelua=yhteyttä perinteisellä CSD-yhteydellä (CSD = circuit switched data/piirikytkentäinen data = datapuhelu) maksaa suunnilleen saman verran kuin puhuminen kännykällä, yleensä hieman enemmän. CSD-yhteydellä WAP-selailu maksaa niin kauan kuin yhteyttä pidetään auki. GPRS-yhteyttä käytettäessä maksetaan joko kiinteä kuukausimaksu tai siirretystä tiedon määrästä, joka mitataan kilotavuissa. Operaattorisi GPRS- ja CSD-yhteyksien hintoihin kannattaa tutustua tarkasti ennen kuin wappia käyttää. WAP-sivu ja WAP-palvelu tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa. Käyttämällä "palvelu"-sanaa, saa julkaisija "mobiilisti saatavan tiedon" kuulostamaan enemmän maksamisen arvoiselta.

"Palvelu" -sanasta yhdessä "WAP":n kanssa tuli yleisen vitsinväännön aihe, koska kalliita kertamaksullisia WAP-palveluja yritettiin tyrkyttää kalliin aikaveloitukseen perustuvan yhteyden kautta. Samalla maanrakoon ikävä kyllä painui wapin suuret mahdollisuudet. Jos ihmiset käyttävät Internetiä, niin miksi Internetiä ei käytettäisi paikasta riippumatta? Tämä toki edellyttää että Internetin käyttö matkapuhelimella on helppoa ja käytöstä syntyvät kustannukset ymmärrettäviä. Ikävä kyllä näin ei vieläkään usein ole, joten paljon on vielä opittavaa. Monen mielestä kännykän näyttö on liian pieni WAP-sivujen lukemiseen, mutta yhteen tekstiviestiin mahtuvien merkkien määrää tuskin kiitellään. Pienen ruudun rajoitteet ilmenevätkin WAP-käytössä enemmän navigointiongelmina, jos WAP-sivu on suunniteltu huonosti.

Yhden WAP-sivun koko on yleensä noin 0-1,5 kilotavua (Ensimmäisessä WAP-puhelimessa, Nokia 7110:ssa, sivun maksimikoko on 1397 tavua). Soneran Fun Data (entinen Perus-GPRS) -palvelulla yhden kilotavun hinta on n. 0,6 snt, eli yhden megatavun hinnaksi tulee n. 6 euroa (hinta tarkistettu 10.10.04). Yhden kilotavun kokoisen maksuttoman WAP-sivun lataaminen kyseisellä yhteyspalvelulla maksaa siis 0,6 senttiä. Wap.yahoo.com:n kautta luettavat pari lyhyttä sähköpostia maksavat ko. palvelulla n. 10 snt. Useimmilla muilla operaattoreilla (Tele Finland, DNA, Kolumbus, Saunalahti jne.) GPRS-siirron hinta on yleensä vain n. 1,5 eur/megatavu.

Maksulliset WAP-palvelut ovat WAP-sivuja, jolla operaattori ja/tai sisällön tuottaja/omistaja/jakelija tms. taho laskuttaa käyttäjää WAP-selaimeen tilattavasta sisällöstä, joka voi olla esimerkiksi uutisia, säätietoja, ajanvietettä tms. Maksullisten WAP-palveluiden hinnoista pitäisi ilmoittaa ennen palvelun tilausta. Laskutus on mahdollista matkapuhelimen liittymätietojen perusteella, eli matkapuhelinoperaattori tietää mikä palvelu on tilattu ja laskuttaa asiakasta myös niistä palveluista, joissa operaattori ei ole itse sisällön tuottaja/omistaja. Toisin kuin WAP-käytössä, ei muussa Internetin käytössä ole tiettävästi mahdollista laskuttaa sisällön tilaamisesta ilman erillistä laskutettavan tahon tunnistamista ja tilauksen vahvistamista. WAP-sivun lataamisesta voi siis teoriassa laskuttaa käyttäjän tätä tietämättä, mutta tälläisia palveluja ei pitäisi enää ainakaan Suomessa olla. Voisi myös kuvitella että operaattorit myös jonkin verran seuraavat heidän kauttaan välitettäviä palveluja ja laskutuspyyntöjä. Maksullisten WAP-palveluiden käytöstä syntyneet kustannukset on yleensä eritelty matkapuhelinlaskussa erikseen, kohdassa "Sisältöpalvelut" tms.

Aikaisemmin eräs WAP-käytön ongelma oli, ettei palvelun maksullisuudesta "muistettu" ilmoittaa. Tällä hetkellä WAP-käytön aloittamisen ongelmana lienee puhelinten WAP-asetuksien mutkikkuuden lisäksi se, ettei yhteyden hintaa tiedetä, joten wappia ei uskalleta kokeilla tai sitten WAP-selailusta CSD-yhteydellä koituu yllättävän suuret kustannukset. Yleensä normaalit puheluhinnat tiedetään, mutta datapuhelun hinta harvemmin. Datapuheluissa saattaa olla aikaveloituksen lisäksi myös puhelukohtainen veloitus. Lisäksi suurin osa luultavasti vieläkin luulee että kaikki WAP-sivustot/palvelut ovat maksullisia. 4mobile.net:n WAP-linkkien tarkoitus on hälventää tätä ikävää harhaluuloa ja tuoda WAP:ia ja sen mahdollisuuksia tutummaksi.

On vielä yksi hyvä syy kiinnostua wapista ja "Internetistä sormissa": Jos emme täällä Euroopassa/Suomessa hyödynnä tällaista mahdollisuutta, niin sitten sen tekee joku muu, jolloin meillä on vähemmän millä "päteä" tulevaisuudessa. Vai pitääkö esimerkiksi odottaa, että langattoman Internetin loput käyttökohteet löydetään ennen Suomea esimerkiksi Intian maaseudulta: "In rural India, a new device aims to bring technology and education to unconnected communities.", ks. TheFeaturen artikkeli: "Learning with the Simputer".

XHTML-puhelimien lisääntyessä ovat vasta nyt eräät mediatahot julkaisseet omat maksulliset WAP-sivunsa, esim. Helsingin Sanomat ja YLE. On erittäin eriskummallista että juuri XHTML-puhelimilla ja Kommunikaattoreilla saman sisällön saa ilmaiseksi WWW:n kautta, mutta WAP 1.* -puhelinta käyttäviltä peritään maksu. Tällaisella toiminnalla työnnetään wapin "pää" takaisin pinnan alle, juuri kun se oli pääsemässä haukkomaan happea GPRS:n nostamana. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla läjäpäin mediakeskittymien ilmaisia WAP-palveluja. Huomautus 10/2004: YLE on ainakin toistaiseksi luopunut maksun perimisestä WAP-sivuillaan. HS:n wap-sivut ovat maksulliset, mutta varsin kohtuuhintaiset. MTV3 tarjoaa runsaasti WAP-sisältöä ilmaiseksi.

Täsmämarkkinoinnin kehittäminen olisi varmasti hyvä lääke wapista saatavien tuottojen nostamiseen. Operaattorien WAP-intraneteissä on infrastruktuuri jo olemassa asiakkaiden tunnistukseen, jolloin mainonnan kohdistamisen luulisi olevan erittäin helppoa. Jostain syystä WAP:n kautta törmää mainoksiin erittäin harvoin. Oikein suunniteltuna markkinointi WAP:n kautta ei haittaisi käyttäjää juuri ollenkaan.

Ikävä kyllä jotkin operaattorit käyttävät asiakkaan tunnistamismahdollisuutta (asiakkaan puhelinnumeroa = MSISDN) myös silloin, kun asiakas lataa Internetissä olevia WAP-sivuja. Esimerkiksi allekirjoittanut voisi kirjata ylös 4mobile.net/wap:ia käyttävien Elisan asiakkaiden puhelinnumerot, myös salatut. Viestintävirasto ei voi tälle mitään, koska he voivat mielestään puuttua puhelinnumeron välityksen väärinkäyttöön vain puhelinverkkojen osalta?!? Ilmeisesti ainakin Tietosuojaviranomaisen pitäisi vielä kertoa mielipiteensä siitä, onko myös Suomessa sallittua puhelinnumeron systemaattinen lähetys jokaiselle Internetin serverille, jonne asiakas WAP-istunnon aikana on yhteydessä. Useimmissa maissa tämä taitaa olla kiellettyä: "In most countries MSISDN forwarding to outside the operator's environment is forbidden by law, but it is sometimes possible to extend the operator's environment to include content providers". Lähde: Position paper: Privacy Enhancement in the Mobile Internet, WAP Forum & World Wide Web Consortium; Joint Workshop on Mobile Web Privacy.

Lisää wapista

Nokia - Puhelimet - Mikä on WAP - Usein kysytyt kysymykset
Englanniksi (myös ohjeita WAP-sivujen tekoon): The Wireless Faq
W3Schoolin WAP-tutorial

Suomenkieliset WAP-oppaat omien WAP-sivujen tekoon:
Keskusteluketju WAP-sivun teosta Matkapuhelininfo.com:ssa, jonne mm. allekirjoittanut on kirjoittanut tunnistettavalla nimimerkillä vinkkejä ja välttämättömyyksiä WAP-sivujen tekoon liittyen (välissä saattaa olla aiheeseen liittymätöntä keskustelua, mutta kannattaa selata ketju loppuun).
Marja Valkosen WAP/WML-opas
Raketti.net WAP-opas (PDF)
W3C:n validaattorilla voi tarkistaa WML-sivujen virheettömyyden. Validaattori ei välttämättä ilmoita merkistöongelmista, ja sopii paremmin XHTML-sivujen tarkistamiseen.
WURFL - Wireless Universal Resource File on projekti, joka julkaisee XML-muodossa olevaa luetteloa langattomien laitteiden eri resurssitiedoista.

GPRS ja WAP

Koska WAP-sivut ovat WAP-selaimella luettavia Internetsivuja, ei WAP-sivujen lukeminen välttämättä siis maksa yhtään enempää kuin tavallisten WWW-sivujen lukeminen. WAP:n ja GPRS:n vahvuus onkin paikasta ja lähes täysin ympäristöolosuhteista riippumaton "tietokantayhteys" halvalla laiteinvestoinnilla. Lisäksi tiettyjen tietojen saaminen Internetin WAP-sivuilta on parhaimmillaan yhtä halvaa tai jopa paljon halvempaa kuin perinteisen WWW:n kautta jos vaihtoehtoinen yhteys on tavallinen modeemiyhteys lankapuhelinliittymästä. WAP-sivujen lukeminen voi toisaalta olla myös turkasen kallista jos yhteytenä käytetään perinteistä datapuhelua ja operaattorien tai muiden palveluntarjoajien maksullisia palveluja.

Joillakin operaattoreilla GPRS-datasiirto voi estää tulevien puheluiden läpipääsyn aktiivisen datasiirron aikana, siis ainakin silloin kun puhelin vastaanottaa GPRS:n välityksellä dataa. Toivottavasti tälle sananmukaisesti lamaannuttavalle ongelmalle voidaan tulevaisuudessa tehdä jotain, vaikka se onkin lähes ainoa GPRS:n huono ominaisuus. Kaikilla operaattoreilla puheluiden pitäisi tulla läpi vaikka GPRS-yhteys on auki - ongelma ilmenee siis vain silloin kun dataa parhaillaan siirretään. Ainakin Soneralla puheluiden pitäisi tulla läpi myös aktiivisen datasiirron aikana (GPRS-siirtoon tulee tauko puhelun ajaksi).

Toisena huonona puolena GPRS:ssä voi toki olla datasiirron määrään perustuva laskutus, joskin sen edut lienevät paljon suuremmat kuin haitat. Jos käyttäjä esim. nukahtaa automaattisesti uudelleen latautuvan nettisivun ääreen tai jostain syystä unohtaa tällaisen sivun auki tietokoneelleen, voi GPRS-tiedonsiirtokulut nousta korkeiksikin. Tällaisten tilanteiden ongelmallisuus riippuu olennaisesti käytetystä laskutuksesta ja siitä onko "ylimääräistä" käyttöä edes huomattu (viimeksi mainittu etenkin silloin kun kyseessä on kiintiölaskutus). Ainakin kiintiöllisissä GPRS-palveluissa olisi hyvä saada tekstiviesti tietyn megatavurajan jälkeen, joskin se ei operaattorin kannalta ole lyhytnäköisesti ajateltuna kovin houkutteleva vaihtoehto. Operaattorin WAP-valikosta ei GPRS-siirron kuluja usein pysty maksuttomasti seuraamaan, sen sijaan WWW-sivuilta pystyy. Tällainen on väärillä tarpeilla rahastamista, koska se ei edistä uuden tulonlähteen - GPRS:n - omaksumista (nykyään ainakin Soneralla saa kiintiöllisissä GPRS-palveluissa muistutuksen, kun 80% kiintiöstä on käytetty). Operaattorit voinevat tulla GPRS-laskutuksen sovittelussa paljon enemmän vastaan kuin puhepuheluissa mm. sen takia, että GPRS on toistaiseksi eräillä operaattoreilla ylikapasiteetin hyödyntämistä, eivätkä operaattorit joudu GPRS:ssä maksamaan puheluista tai sisällöstä hyvityksiä muille operaattoreille, tiedonsiirrosta korkeintaan. Jokatapauksessa tavumäärään perustuva laskutus luo uudenlaista vastuuta ja osaamistarvetta käyttäjälle, koska tämän tyyppisestä Internetin käytön laskutustavasta ei ihmisillä ole aiempaa kokemusta. Onneksi GPRS-siirron hinta on laskenut vuoden 2004 aikana niin paljon, että edellä mainittujen tilanteiden seuraukset ovat toteutuessaan paljon pienemmät kuin parin vuoden takaisilla hinnoilla.

Jotta langattoman nettiyhteyden (WAP/WWW) ottaminen GPRS:llä olisi vielä paljon mutkikkaampaa kuin kännykällä puhuminen, laskuttavat jotkin operaattorit GPRS:n palvelujen käytöstä eri tavoin käytetyn yhteyden mukaan (onneksi myös hinnoittelun erilaisuus alkaa olla historiallista tietyin poikkeuksin).

WAP-GPRS-palvelun käyttö tarkoittaa WAP-sivujen lukua GPRS-yhteydellä, joka muodostetaan ns. WAP-gatewayn ja WAP-GPRS-APN:n läpi. WAP-GPRS:llä voi lukea myös Internetissä (WWW:ssä) sijaitsevia WAP-sivuja. WAP-GPRS:llä ei välttämättä voi ladata Java- tai Symbian-sovelluksia, eikä käyttää sähköposti- tai WWW-sovelluksia. Näissä tapauksissa datapuheluyhteys saattaa olla ainoa yhteystapa, jos Internet-GPRS-yhteyttä ei ole käytettävissä.

Internet-GPRS-palvelu tarkoittaa Internetyhteyttä Internet-GPRS-APN:n läpi, eli normaalia WWW-surffailua tai esimerkiksi sähköpostin lukua suoraan postipalvelimelta. Internet-GPRS:n käyttö vaatii joko tietokoneen liittämisen kännykkään, tai kännykän jossa on WWW-selain tai sähköpostiohjelmisto. Myös pankkien WAP-palvelut vaativat Internet-GPRS-palvelun. Kännyköiden Java-sähköpostiohjelmat ja WWW-selaimet käyttävät myös Internet-GPRS-yhteyttä. Ainakin Radiolinjalla ja Soneralla on käytettävissä pakkausohjelmisto/proxy, jolla Internet-GPRS:n kautta vastaanotettu data voi olla pakattua, mikä pienentää tiedonsiirtokuluja.

Voit käyttää Internet-GPRS-yhteyttä lankapuhelinliittymästä otetun modeemiyhteyden tai ISDN/ADSL:n korvaajana. Tämä edellyttää että GPRS-puhelimesi voi liittää tietokoneeseesi - kaikkia puhelimia ei voi. PC-käyttöön kannattaa harkita vähintään sellaista GPRS-palvelua, jossa on vähintään 10 Mt tiedonsiirtokiintiö. 100 Mt:n kiintiöllä pärjää kevyessä käytössä jo mainiosti. 100 Mt:n kiintiöt maksavat n. 17 - 20 eur/kk (tilanne 10/2004).

EDGE (EGPRS) on GPRS:n (ns. 2.5G) seuraava nopeamman tiedonsiirron sukupolvi (2.75G), jota voi hyödyntää EDGE:ä tukevilla päätelaitteilla ja operaattoreilla. Ainakin Sonera ja Elisa ovat päivittäneet jonkin verran suurimpien asutuskeskuksien tukiasemista EDGE-tukiasemiksi. EDGE:n hinnoittelu on ainakin toistaiseksi ollut sama kuin tavallisen GPRS:n. Sonera on juuri avannut myös 3G/UMTS-verkon julkiseen käyttöön. Myös sen hinnoittelu noudattaa ainakin aluksi nykyistä tiedonsiirtohinnoittelua.

GPRS- ja WAP-asetukset, GPRS-palvelun kytkentä, datapuhelu- ja GPRS-yhteyshinnat

Helpoin tapa on tilata WAP- ja GPRS-asetukset tekstiviestillä, jos operaattorisi ja puhelimesi tukee tällaista toimintoa. Ainakin Soneralla voit tilata myös WAP-, GPRS- ja MMS-asetuksien lisäksi myös itse GPRS- ja MMS-palvelun tekstiviestillä. Huom! GPRS-palvelu (GPRS-yhteyspalvelu) pitää lähes poikkeuksetta tilata erikseen. Pelkät GPRS- ja WAP-asetukset puhelimessa eivät siis välttämättä riitä, vaikka operaattoreiden ohjeissa niin saatetaan sanoakin (tämäkin asia on onneksi jäämässä historiaan vuoden 2004 myötä :-). GPRS-palvelun kytkeytymisessä on ainakin Soneralla ja DNA:lla ollut välillä ongelmia. GPRS-palvelu ei välttämättä ole sen tilaamisen jälkeen kytkeytynyt päälle, vaikka esim. operaattorin WAP/WWW-valikko niin näyttäisi. Palvelun kytkeytyminen kannattaa varmistaa ottamalla yhteys asiakaspalveluun jos ongelmia esiintyy.

Operaattorien tarjoamat yhteyspalvelut ja hinnat

Viestintäviraston päivitetyt taulukot, kohta: mobiilidatapalvelut

DNA, hinnat
DNA, asetukset
Elisa, hinnat
Elisa, asetukset
Kolumbus, hinnat
Kolumbus, asetukset
Saunalahti, hinnat
Saunalahti, asetukset
Sonera, hinnat
Sonera, asetukset
Tele Finland, hinnat
Tele Finland, asetukset

Edellä oleva luettelo sisältää vain osan Suomessa toimivista matkapuhelinoperaattoreista. Alla muutama linkki kattavampiin listoihin:
Segetech:n mainiossa operaattorien hintavertailussa voit verrata myös GPRS-palvelujen hintoja.
Nokia.com/phonesettings, asetukset Nokian puhelimiin.
Matkapuheluhinnasto.cjb.net
Monitoimikone.com:n asetusohjeet GPRS-yhteyden muodostamiseen PC:llä tai PDA:lla.

Muita matkapuhelinaiheisia linkkejä

Suomen suosituin matkapuhelinaiheinen keskustelufoorumi: www.matkapuhelininfo.com/forum
Asiantunteva Tero Lehdon mobiiliblogi
Yleiskeskustelu matkapuhelimista uutisryhmissä (Usenet): Sfnet.viestinta.matkapuhelimet (Google Groups -linkkinä).
Tuoreet matkapuhelimiin liittyvät uutiset: Matkapuhelin.net
PIN-koodi, matkapuhelinaiheinen verkkolehti


4mobile.net (etusivu)
4mobile.net/pda (PDA-linkit)
Palautelomake
4mobile.net/wap/ (WAP-selaimille).


Ville Karinen 2004

Nedstat Basic - Free web site statistics